lomaa odotellessa

Katselin kuvia edelliseltä pääsiäislomalta. Olimme Lissabonissa. Ahdista paljastui kukkakedolla pieni hortonomi ja Anja vaan hyppeli riemuiten perässä, kaikkialle. Parivaljakko takuulla innostuu myös tulevasta lomasta. Enää muutama päivä lähtöön....

keskeneräisyyksiä

Aina on jotain kesken, mielessä painamassa. Anjalle ohut sienikuosinen paita tulevaa matkaa varten ompelematta, neuleetkin pakkasten mentyä odottelemassa kenties tulevia talvia. Jos ei muuta, niin sänky on ainakin petaamatta, vaatteet viikkaamatta...

punavalkoinen kevät

Hyllyihin on kertynyt paljon punavalkoisia kankaita. Viime keväänä teemana oli punasinivalkoinen. Ensi keväästä taitaakin tulla pelkistetyn yksivärinen. Ehkä valkoinen? Onneksi ostin talvella ison nipun tekstiilitusseja, joten kaikki maailman kuosit ja värit ovat käytössäni! Kuvien vaatteet ovat Retongin valikoimaa. Tennarit nettikaupassa.

secondhand skin

Maanantaisin vien löytöjäni Mekkomaniaan. Mari viettää silloin vapaapäivää, eli ahertaa putiikissaan. Tällä kertaa mukanani on hienoja asusteita. Alakuvan poikain lakeerikengät ovat kokoa 26, valmistettu Italiassa. Niiden kanssa täytyy odotella kuivempia kelejä, sillä pohjakin on nahkaa! Omaa nahkaani suojaamaan haen samalla retkellä apteekista aurinkokapseleita. Ihoni on viime vuosina herkistynyt niin, etten pysty ollenkaan olemaan auringonpaisteessa suojaamatta ihoani kankailla. Saan ohuiden paitojenkin läpi aurinkoihottumaa, huolimatta aurinkorasvoista. Kapselit auttavat hiukan. Pahin tilanne on täällä Pohjolan auringossa, otsonikerros lienee aika heikossa tilassa. Voi meitä.

helmiä

Hamahelmet, nuo ihanat, vihatut pienet pipanat. Tein uuden Ullislogotaulun Vekarakirppistä varten. Puisen helmikanan alkulähteille pääsemme taas parin viikon päästä. Nairobi, Mombasa, Masai Mara, maltan tuskin odottaa!

nepparilakki

Anja esittelee lakkeja, joita vein äsken Ekovinttiin. Vuorena okranvärinen tikkikangas. Kolme eri kokoa, alkaen vauvasta noin 5-vuotiaaseen. Suojaa kevään tuulilta ja paisteelta, pysyy napakasti päässä.

vakosamettikukkahilkka

Kukkia kaikkialla! Retongissakin jo kukkii komeasti. Tämä kukkailottelu on menossa huomenna Ekovinttiin. Löytyisipä noita ihania kukkaisia vakosametteja jostain lisää. Ekovintille kiikutan lisäksi sinisiä lentäjänlakkeja, nekin vakosamettisia.

työhuoneessa

Eilen työhuoneessani oli pieniä apureita. Laastarivarpainen Anja piti kotipäivän (jota aamulla perusteltiin yskällä). Iltapäivällä jo haikaili kavereiden luo päiväkotiin.

viikonlopun vihreät

Lauantaisin askartelemme Arkissa Kaapelitehtaalla. Saimme viimein kokonaisen kaupungin valmiiksi. Ahdin tontille tuli kerrostalo, savusauna ja hiekkalaatikko. Anjan tontti on omistettu pupuille. Kaupungista löytyy myös sairaala, parkkihalli, ja tekstiilitaiteilijan mieltä lämmittäen myös tekstiilitehdas. Tekstiilitehtailijan talon katolla on antennihässäkkä, josta jaellaan televisiolähetykset  kaikille kaupunkilaisille. Valtaa!

Sunnuntaina kävin Anjan kanssa hämmästelemässä rauskuja. Tuollainen jos kurkkaisi aamulla ikkunasta...hui! Onneksi sangen epätodennäköistä.

vihreää näkyvissä!

Kyllä, sain eilen tulppaaneita, naistenpäivän kunniaksi. Pöhelölle sopii hyvin keltaiset. Aaltovaasi on saatu joskus lahjaksi, todennäköisesti Hoon työn kautta. Itse en ostaisi, vaikka onhan se ihan hieno. Intohimoton klassikko. Vihreä Babushka-tunika menee Retonkiin. Jonkinlainen klassikko siitäkin muodostumassa, mutta kaikkea muuta kuin intohimoton! Viherkasveja yritän epätoivoisesti pitää hengissä, huonolla menestyksellä. Saimme mummulta ja papalta muutaman kasvin, ja eilen kokoelma täydentyi luomupiiristä saaduilla kahdella anopinkielellä. Olisi siellä ollut tarjolla Aloa veraakin, mutten saanut fillarikyydillä kotiin. Ruukkuostoksilla pitää käydä. Luomuhedelmiä...joka toinen torstai meillä on melkein kuin joulu, kaapit pursuilee ihania luomuherkkuja. Sumeita Ullis-logoja odottelemassa ompelusten valmistumista. Alakuvassa sitruunatimjamia ja salviaa keittiöstä. Kaakelit ovat oikeasti vihreitä ja saumauslaati ruskeaa (ihankin juuri juu aitoa 80-luvun alkua)! Ehkä tuon värihämmennyksen aiheuttaa yrttejä varten asennettu luonnonvaloloisteputki, en tiedä. Kovin luonnotonta.

kolmipyörä ja yks-raita

Tänään mentiin ekaa kertaa talven jälkeen fillaroiden päiväkotiin. Vaihteista toimi vain yksi seitsemästä, mutta sillä nihkutettiin. Huomenna toivottavasti sen verran lämpimämpää, että muutkin jo toimivat. Anja vaati, että iltapäivällä pitää tulla hakemaankin fillarilla. Mahtavat kelit, mikä ettei. Ahdilla komea hymy, molemmat etuhampaat puuttuvat.

Ompelin äsken tunikan, kokoa 2v (sopii muuten mainiosti kolmivuotiaaksi). Viime vuonna tähän aikaan olimme täpinöissämme valmistelemassa Lissaboniin lähtöä. Tunikan alla oleva juliste on sieltä. Pöhelönä unohdin poistaa suojamuovin kehyspleksin päältä, jäi siis julisteen ja pleksin väliin... On Ikeasta, on. Mutta ompelus on tehty laadukkaasta (kuvassa tosin hiukan vielä ruttuisesta) kankaasta. Löytyi Tunturikadun Emmaus-kirpputorilta, ommeltuna tyynyliinaksi. Tekstiprintti paljastui vasta kotona.

nappi

Ei se nyt siihen ihan täydellisesti istu, mutta kun takanakin on melkein samanlaisia (vaikkakin pienempiä) ja kun sitä pientä tahraa ei saanut muuten millään piiloon! Tämän ihastuttavan mekkosen vein tänään myyntiin Mekkomaniaan.

kevään odotusta

Kyllä, edelleen mieli Tanskanmaalla. Haaveilen fillaroinnista. Se on vaan niin mukavaa, helppoa ja nopeaa. Kunpa vaan pyörätiet olisivat parempia. Kristianiapyörällä meinaan aina huitaista kumoon eduskuntatalon edessä pyörätiellä. Onneksi nykyisin aika harvoin tulee siitä kohtaa ajettua, kun ei tarvitse päivittäin pyöräillä keskustan halki. Kööpenhaminassa oli jo ihan kevät, ja sen huomasi ihmisistä. Vaikka ainahan siellä on iloista ja rentoa. Ja paljon paljon paljon fillareita! Ja uusia "joutojuisseja" putkahdellut sinne tänne. Kyllä Töölöönkin yksi mehubaari mahtuisi.