lomapäivä kaupungilla

Aki-setä on räpsinyt nämä kuvat. Ryhmä rämäinen kävi mm. katsomassa Kenneth Bambergin näyttelyn, Paviljongissa syömässä herkkusiikaa ja Design Forumissa testaamassa Aarnion tuoleja. Nudgessa homma riistäytyi hiukan hallinnasta, ja kotiin lähti kassillinen lastenvaatteita... Kiasmassakin viihdyimme kotvasen. Lapset innostuivat yläkerran ääniputkesta ja Ahti arvosti kovasti myös H-C Bergin neonväristä metalliteosta. Mukava päivä!

omaloma

Oman loman alun huomaa siitä, että työhuoneessa on yhtäkkiä kovasti suhinaa ja tohotusta, ja vain ihan tosi vähän työntekoa. Varsinkin tälläisinä sadepäivinä kun ulos ei ole asiaa, eikä kotonakaan huvita olla remonttimiesten riesana. Viikonloppuna alkaa onneksi lomaloma, ja jatkuu koko heinäkuun. Lomalomalla työhuoneen ovi pysyy suljettuna.

lätsä osa 3 (sekoseko)

Kuvaukset eivät oikein tänäänkään napanneet, joten pelleilyksihän se meni. Tämä ei sitten todellakaan ole mikään sisustusblogi, kuvattava on aivan yhtä sekoseko kuin huoneensakin. Mutta harmaa lätsä on valmis, useampikin sellainen, ja huomenna koko pino matkalla kauppaan. Kolme eri kokoa, lisääkin saa jos haluaa.

lätsä osa 2

Muokkasin hiukan lätsää. Lippa on nyt vähän erilainen ja kupu on korkeampi. Meni vähän liiankin korkeaksi, näyttää hiukan jo tornimaiselta. Tarkoitus oli vain saada lätsä peittämään hyvin korvat. Mutta ihan hyvähän tuo on noinkin. Lopullinen malli tulee olemaan jotain siltä väliltä. Tämä kangas on havunvihreää ohutta pellavaa. Löysin myös palasen vaaleanvihreää (jotakuinkin vihreän linssin väristä) ja tyylikästä harmaata. Hienon sarjan saan, kunhan vaan ehdin tehdä. Aika tuntuu katoavan vain jonnekin, liukuvan läpi sormien.

lätsä

Ensimmäinen lätsäversio. Ahti halusi sen välttämättä päähänsä, vaikka onkin vähän pieni. Teen huomenna kokoa isomman. Melkein kaikilla muillakin pojilla päiväkodissa on lippis, Ahti on tähän asti pyyhältänyt menemään resuinen kalastajanhattu päässään. Näitä tulee neljässä eri koossa, ja takana on kuminauha, joka lisää käyttöikää. Lippa elää vielä vähän omaa elämäänsä, sitä vielä huomenna muokkaan.

Ei kannata ihmetellä alakuvan taustan kaaosta, meillä on puoli asuntoa remontissa. Elokuussa ehkä saadaan jo tuo nurkassa kököttävä jääkaappikin takaisin keittiöön...

kiinantossut, yhdet jos toisetkin

Naapuri oli taas hyvällä asialla. Anja sai kenkiä! Moneksi vuodeksi! Ihania! Töölönlahdella on joku ihmeellinen kioski, josta myydään kahvia, vuokrataan polkuveneitä ja sieltä saa myös noita kiinantossuja. Maksavat euron! Harmi, ettei ole noita laatikkokuvien kaikkia malleja, nuo harmaat lähtisivät heti meille. Kaikki ovat siis punaisia. Eihän noita pakkauksiakaan raaski koskaan heittää pois, värikin niin hieno, tuttu meille muualtakin...

pipareita ja majoja

Tämä alkuviikko meneekin nyt aivan täysin pipariksi. Viime viikon essuset saavat kaverikseen isompien tyttöjen liivimekot. Ihanasti piristää tuollaisten väri-ilottelujen ompeleminen. Nämä ensimmäiset mekot menevät huomenna myyntiin Retonkiin.

Viikonloppuna olimme rakentamassa majoja Espoon Ruukinrannassa. Sinne kasvaa kesäkuun aikana oikea majakylä. Majanrakennusoppeja aiomme soveltaa heti juhannuksen jälkeen mökillä. Pappa saa olla rakennusmestari ja materiaalivastaava. Niin ja omakotitaloa rakentaville, aikataulujen kanssa tuskaileville, naapureillemme lupasimme pystyttää mukavan kesäisen väliaikaiskodin Sibeliuspuistoon.

piparit päivänvalossa

Tänään ompelin essusia. Kankaan sain joskus talvella mummulta. Essuset ovat yhdenkoon, vauvalle. Tarkoitus on tehdä tuosta kankaasta mekko tai pari myös isommille tytöille, katsotaan kuinka kangasta riittää. Nuo punaiset kanttaukset otetaan mukaan myös isojen tyttöjen mekkoihin. Tuo väriyhdistelmä viehättää aina vaan, missä tahansa. Uimastadikallakin on puna-sini-valkoisia somisteita, ainakin altaan yllä roikkuva lippuviiri. Pitkään olen jo haaveillut myös matkasta Ranskaan. Ehkä ensi talvena?

Näin ruhtinaallisesti saan ikkunasta aitoa oikeaa päivänvaloa työhuoneeseeni. Täytyy kai olla vähäänkin tyytyväinen.

hatutusta (ja takitusta)

Omppu-hattuja myynnissä Retongissa, kahdessa eri koossa. Kaikki kangas meni, eli enempää ei tulekaan. Mutta tietysti muissa kuoseissa ja väreissä kyllä. Kipin kapin kauppaan!

Ja sitä en taaskaan ymmärrä, että miksi tuo yksi hattukuva on tuolleesti hassusti erillään muista, ei se vaan suostunut lähemmäksi siirtymään. Olkoon sitten.

Tämä tässä on Evald Virtanen Oy:n valmistama Beat-samettitakki. Kokolapussa sanotaan 130cm, mutta tosi kippanahan tuo olisi nykylapsoselle tuossa koossa. Sähkömies toi sen mukanaan, tullessaan virittelemään työhuoneelleni päivänvaloloisteputkia. Kolme metristä loisteputkea hehkuttaa päivänvaloa koko työpäivän ajan, mahdankohan tulla sitä pirteämmäksi mitä pidempiä työpäiviä teen? Takkia voi kysellä jossain vaiheessa piakkoin Mekkomaniasta.

uusi työhuone

Viimein se on valmis. Tai siis siellä voi jo tehdä töitä. Kiitos ahkerien ystävien ja myötämielisen isännöitsijän. Ihanasti tilaa ja omaa rauhaa. Työn tuloksia esitellään piakkoin!

Työhuoneelle marssitaan pihan poikki, Anja näyttää mallia. Piha on apea, mutta autotallin ikkuna on aika hieno.